Pienen viivyttelyn jälkeen tuntuu kesä saapuneen taas tänne Pohjolaan! Nauttikaamme siitä!
Nettimaailma ja blogikirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Kiirettä on pitänyt työn ja kaksospoikien kanssa. Nyt lomalla olisi myös saatava hoidettua kertyneitä rästihommiakin. Monet mielenkiintoiset ovat asiat on tässä touhussa jääneet vähemmälle huomiolle.
Viime päivinä on media ollut tulvillaan uutisia vaalirahoitussotkujen tiimoilta. Pääministerikin kiemurrellut siihen malliin, että aidossa demokratiassa olisi palli heilunut. Tässä maassa ministereitä (tai heidän pallejaan???) heiluttelevatkin ainoastaan tekstiviestit. Pieni korruptio hoidetaan selityksillä.
Huvittavaa on ollut seurata demareiden intoa pöyhiä vaalirahoitussotkuja. Varsinainen populismin oppinäytelmä demareilta, kepulta ja kokkeleilta. Kenenkään pesä ei ole puhdas, mutta se ei estä pöyhimästä toisten pesiä. Kun liike-elämältä tulee satojen tuhansien satsauksia jonnekin, on äärimmäisen lapsellista kuvitella, etteikö liike-elämä odota vastapalveluksia. Tämä on vähintäänkin moraalisesti arveluttavaa. Yhtään vähemmän arveluttavaa ei ole myöskään se, jos demarit saavat satojen tuhansien lahjoituksia ay-liikkeeltä, joka luovuttaa vastoin jäsenistön enemmistön tahtoa, jäsenistön ammattillista edunvalvontaa varten maksamia rahoja puoluepoliittisten päämäärien ajamiseen! Ay-liikkeen rahaa on kierrätetty parhaat rahanpesukikat käyttäen työväenyhdistysten kautta. Puolueiden tulee julkistaa kaikki ulkopuolelta tullut rahoitus. Myös vaalibudjetit kokonaisuudessaan tulee julkistaa! Eduskuntapuolueet jakavat itselleen ja toisilleen miljoonien vaalitukia sekä erillisiä lehdistö- ja vaalitukia. Näiden miljoonien tulisi riittää. Joskus olen ihmetellyt mihin 30-vuotta eduskunnassa istunut ja ministerinä tunnetusti hyvää palkkaa nauttinut ehdokas on tarvinnut vaalikampanjan rahoitukseen taulukauppoja? Tämä moraalittomuus on yksi osoitus siitä, kuinka valtapuolueet ovat taitonsa jo näyttäneet ja joutaisivat jo mennä suureen tuntemattomaan. Kansalla on valta tehdä se.
Yleisradion teksti-tv kertoi (24.6.2009) sivulla 104, kuinka Pudasjärven vastaanottokeskuksessa oli jälleen leimahtanut joukkotappelu, jonka selvittelyyn tarvittiin virkavallan apua. Näitä sangen yllättäviä uutisia on alkukesän mittaan tupsahdellut sieltä täältä.
Oulussa oli "rovaniemeläisten" ja "kajaanilaisten" turvapaikanhakijoiden jalkapallo-ottelut päättynyt käsirysyyn. Tappeluun oli osallistunut jopa kymmeniä ihmisiä. Tilanteen rauhoittamiseen oli tarvittu useita poliisipartioita. Oulun Heinäpäässä pelattiin tulloin vastaanottokeskusten SM-turnausta. Kuopiossahan jouduttiin viime vuoden puolella keskeyttämään monikulttuurinen jalkapalloturnaus väkivallan vuoksi. Turnaus oli järjestetty lähentämään eri kansallisuuksia. Siinä tavoitteessa onnistuttiin liiankin hyvin. Näitä uutisia on tullut pitkin matkaa, niitä ei kannata tässä yhteydessä käsitellän. Ne ovat vain häivähdys siitä, mikä meitä laajemmin tulevaisuudessa odottaa. Vähitellen taistelut siirtyvät kaduille. Ne samat ikuisuuksia kestäneet ja kestävät konfliktit siirtyvät ihmisten mukana näiden uusille asuinsijoillkin. Eivät ihmiset muutu Suomen rajan ylitettyään, vaikka suvaitsevaisto näin meille yrittää uskotellakin.
Suurta yllätystä ei sisältänyt sekään, ettei apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin mielestä maahamuuttajielle räätälöidyt uimahallivuorot, joihin suomalaisilta on pääsy kielletty, täytä syrjinnän tunnusmerkkejä. Jotkut aktiiviset kansalaiset olivat asiasta kannelleet. Laillisuusvalvojan ratkaistavana oli viisi kantelua. Vain maahanmuuttajille räätälöityjä uimahallivuoroja on ainakin Helsingissä, Tampereella, Vantaalla ja Turussa. Milloin tämä saadaan aikaan Kokkolassa? Kovin yllättäviä eivät olleet apulaisoikeusasiamiehen perustelut sille, miksei tämä kaikki ole syrjintää. Perustelut ovat ajan henkeen sopivia, joskin länsimaisen oikeusvaltion perusteita järkyttäviä:
- apulaisoikeusasiamiehen mukaan maahanmuuttajille tarkoitetuille uimahallivuoroille on eritysitä tarvetta, koska näin turvataan uinnin opetus ja edistetään kotoumista. (Terve järki kyllä kertoo, että pikemminkin edistetään syrjäytymistä molemmin puolin jos kulttuurit eivät kohtaakaan ja se jonka verorahoilla halli on rakennettu ei pääsekään uimaan silloin kun haluaa).
Varsinaisena irvikuvana tulee seuraava perustelu:
- apulaisoikeusmies Jukka Lindstedt toteaa, että syrjintäkielto ei estä sellaisia positiivisia eritystoimia, joilla pyritään edistämään tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan yhdenvertaisuus voi edellyttää esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti ja muuten heikommassa asemassa olevan ryhmän erityiskohtelua. (Tässä on taas se veteen piirretty viiva! Se antaa vapaat kädet suvaitsijoille.Täyttä diiba daabaa!).
Minne olemme menossa?
24. kesäkuuta 2009
11. kesäkuuta 2009
Huomioita eurovaaleista
Euroopan parlamenttivaalit 2009 on taputeltu. Vasemmisto otti taka-askeleita Suomessa ja muualla Euroopassa. Keskusta-oikeisto voimat olivat voitollisia sekä "äärioikeisto". Meillä selkeitä voittajia olivat Vihreät sekä Perussuomalaiset eli timosoinilaiset. Huomattavaa on, että kolme suurta puoluetta ottivat taka-askeleita nekin. SDP:n kannatus jäi reilusti alle 20%:n ja Vasemmistoliitto vetänee viime henkäyksiään. Huomionarvoista oli sekin, ettei eduskunnan ulkopuoliset puolueet edenneet mihinkään, kannatus oli 0,2 - 0,5%:n luokkaa, kuten ennenkin.
Itsenäisyyspuolue oli satsannut vaaleihin, sillä pyöri jopa tv-mainoskin, silti sen puheenjohtaja jäi hiukan reiluun 500 ääneen! Saapa nähdä, kykenevätkö eduskunnan ulkopuoliset puolueet yhteistyöhon eduskuntavaaleissa 2011, jotka ovat viimeiset vähänkään demokraattiset vaalit tässä maassa. Suuret puolueet kun ajanevat läpi 3%:n valtakunnallisen äänikynnyksen vuoden 2015 vaaleihin. Lisäksi vaaliliitot tullaan kieltämään. En ihmettelisi vaikka RKP:tä varten sorvattaisiin joku demokratiaa pilkkaava "kielivähemmistölaki" turvaamaan sen asemaa.
Vaikkeivat muut pienpuolueet meidän "rasistien ja fasistien" kanssa haluakaan vaaliliittoihin, ihmettelen mikseivät edes nämä rasismivapaat ryhmät kykene siihen keskenään? Vaaleista toiseen mennään suurin odotuksin ja kerta toisen jälkeen petytään ja taas kerätään kannattajakortteja. Surullista!
Vasemmiston puolella ihmetellään miksei "tuote" kelpaa? Tai viesti ei mene perille. Väitän, että viesti on mennyt liiankin hyvin perille! Timo Soini on siinä oikeassa, että sekä demarit että Vasemmistoliitto on unohtanut perinteiset karvaperseduunarit. Ei tavallinen suomalainen duunari kannata paavoarhinmäkiläistä riehuvaa yltiösuvaitsevaisuutta. Jos tätä ei tajuta, Vasemmistoliiton loppusuora aukeaa! Kyllä kansa vähitellen oppii näkemään myös demareiden terhakkaan oppositiopolitiikan läpi, jossa arvostellaan itse tekemiä päätöksiä. Se ylimielisyys, joka paistoi Liisa Jaakonsaaren naamasta Mitro Repoa kohtaan aamuteeveessä, kertoi paljon siitä millainen on demarielitisti. Paavo Lipponen ajoi Kokoomuksesta oikealta ohi pääministerikaudellaan. Perinteiset arvot ovat täysin hukassa.
Kokoomuksen kannattajatkin alkavat vähitellen huomaamaan, että puolue on kuin haamu, siitä entisestä sinivalkoisesta isänmaa-puolueesta. Yksi Pöntinen ei kesää tee. Matti Vanhanen taas koettelee perinteisiä konservatiivisä kepupiirejä. Peruskepulaiset alkavat huomaamaan 15-vuotta myöhässä, että kepuhan se meidät EU-kurimukseen vei. Sirkka-Liisa Anttilan torjuntavoitotkaan eu-maatalouspolitiikassa eivät pelasta kauan. Selvää on, etteivät kokkeleiden eikä kepun peruskannatajatkaan kannata nykyistä läpitunkevaa yltiöhumanismia. Myös "oikeistolla" on arvot täysin hukassa.
Alhaisesta äänestysprosentista oltiin kautta linjan huolissaan. Jos aidosti halutaan äänestysaktiivisuuden nousua, vaalitaistelua pyritään käymään reilummin. Silloin annettaisiin mediassakin tilaa aidoille haastajille. Nytkin järjestettiin vaalikeskustelu vain eduskuntapuolueille vaikka kyseessä olivat europarlamenttivaalit. Poliittinen eliitti luopuisi myös suunnitelluista äänikynnyksistä ja vaaliliittojen kielloista. Ylipäätänsä pitäisi luopua demokratiaa yhä enemmän kaventavista suunnitelmista ja toteutuksista. Varsinkin eurovaaleissa olisi pitänyt esimerkiksi EU:sta irrotautumista ajava Itsenäisyyspuolue päästää samoihin keskustelupöytiin muiden kanssa. Tällöin olisi sähköä saatu ilmaan aidosti.
Perussuomalaiset jatkavat sekoiluaan vaalivoitosta huolimatta. Veltto Virtanen närkästyi äänestäjille, kun ne äänestivät Sampo Terhon kakkoseksi persulistalla. Puheenjohtaja Timo Soini oli luvannut myös kontrollin tiukkenemista puolueessa. Puoluekokouksessahan sorvattiin sitä varten työkaluja. Ketä tai keitä varten? Sitä sopii pohtia!
PS: Oikeus teki merkillisen päätöksen: Seksuaalivähemmistöön kuuluvankin työsopimuksen saa purkaa! Sitä joukolla ihmetellään Setassakin! Työnantajalla on oikeus palkata sellainen työntekijä kuin haluaa - eihän niin voi olla suvaitsevaisessa Suomessa! Setassa oli ihmetelty miksi työhönottohaastattelussa oli kysytty perhesuhteita. Niin on tehty aina. Hovioikeus tulee muuttamaan käräjäoikeuden päätöksen - uskokaa huviksenne! Suvaitse tai kuole!
Itsenäisyyspuolue oli satsannut vaaleihin, sillä pyöri jopa tv-mainoskin, silti sen puheenjohtaja jäi hiukan reiluun 500 ääneen! Saapa nähdä, kykenevätkö eduskunnan ulkopuoliset puolueet yhteistyöhon eduskuntavaaleissa 2011, jotka ovat viimeiset vähänkään demokraattiset vaalit tässä maassa. Suuret puolueet kun ajanevat läpi 3%:n valtakunnallisen äänikynnyksen vuoden 2015 vaaleihin. Lisäksi vaaliliitot tullaan kieltämään. En ihmettelisi vaikka RKP:tä varten sorvattaisiin joku demokratiaa pilkkaava "kielivähemmistölaki" turvaamaan sen asemaa.
Vaikkeivat muut pienpuolueet meidän "rasistien ja fasistien" kanssa haluakaan vaaliliittoihin, ihmettelen mikseivät edes nämä rasismivapaat ryhmät kykene siihen keskenään? Vaaleista toiseen mennään suurin odotuksin ja kerta toisen jälkeen petytään ja taas kerätään kannattajakortteja. Surullista!
Vasemmiston puolella ihmetellään miksei "tuote" kelpaa? Tai viesti ei mene perille. Väitän, että viesti on mennyt liiankin hyvin perille! Timo Soini on siinä oikeassa, että sekä demarit että Vasemmistoliitto on unohtanut perinteiset karvaperseduunarit. Ei tavallinen suomalainen duunari kannata paavoarhinmäkiläistä riehuvaa yltiösuvaitsevaisuutta. Jos tätä ei tajuta, Vasemmistoliiton loppusuora aukeaa! Kyllä kansa vähitellen oppii näkemään myös demareiden terhakkaan oppositiopolitiikan läpi, jossa arvostellaan itse tekemiä päätöksiä. Se ylimielisyys, joka paistoi Liisa Jaakonsaaren naamasta Mitro Repoa kohtaan aamuteeveessä, kertoi paljon siitä millainen on demarielitisti. Paavo Lipponen ajoi Kokoomuksesta oikealta ohi pääministerikaudellaan. Perinteiset arvot ovat täysin hukassa.
Kokoomuksen kannattajatkin alkavat vähitellen huomaamaan, että puolue on kuin haamu, siitä entisestä sinivalkoisesta isänmaa-puolueesta. Yksi Pöntinen ei kesää tee. Matti Vanhanen taas koettelee perinteisiä konservatiivisä kepupiirejä. Peruskepulaiset alkavat huomaamaan 15-vuotta myöhässä, että kepuhan se meidät EU-kurimukseen vei. Sirkka-Liisa Anttilan torjuntavoitotkaan eu-maatalouspolitiikassa eivät pelasta kauan. Selvää on, etteivät kokkeleiden eikä kepun peruskannatajatkaan kannata nykyistä läpitunkevaa yltiöhumanismia. Myös "oikeistolla" on arvot täysin hukassa.
Alhaisesta äänestysprosentista oltiin kautta linjan huolissaan. Jos aidosti halutaan äänestysaktiivisuuden nousua, vaalitaistelua pyritään käymään reilummin. Silloin annettaisiin mediassakin tilaa aidoille haastajille. Nytkin järjestettiin vaalikeskustelu vain eduskuntapuolueille vaikka kyseessä olivat europarlamenttivaalit. Poliittinen eliitti luopuisi myös suunnitelluista äänikynnyksistä ja vaaliliittojen kielloista. Ylipäätänsä pitäisi luopua demokratiaa yhä enemmän kaventavista suunnitelmista ja toteutuksista. Varsinkin eurovaaleissa olisi pitänyt esimerkiksi EU:sta irrotautumista ajava Itsenäisyyspuolue päästää samoihin keskustelupöytiin muiden kanssa. Tällöin olisi sähköä saatu ilmaan aidosti.
Perussuomalaiset jatkavat sekoiluaan vaalivoitosta huolimatta. Veltto Virtanen närkästyi äänestäjille, kun ne äänestivät Sampo Terhon kakkoseksi persulistalla. Puheenjohtaja Timo Soini oli luvannut myös kontrollin tiukkenemista puolueessa. Puoluekokouksessahan sorvattiin sitä varten työkaluja. Ketä tai keitä varten? Sitä sopii pohtia!
PS: Oikeus teki merkillisen päätöksen: Seksuaalivähemmistöön kuuluvankin työsopimuksen saa purkaa! Sitä joukolla ihmetellään Setassakin! Työnantajalla on oikeus palkata sellainen työntekijä kuin haluaa - eihän niin voi olla suvaitsevaisessa Suomessa! Setassa oli ihmetelty miksi työhönottohaastattelussa oli kysytty perhesuhteita. Niin on tehty aina. Hovioikeus tulee muuttamaan käräjäoikeuden päätöksen - uskokaa huviksenne! Suvaitse tai kuole!
26. toukokuuta 2009
Sananen eurovaaleista ja EU:sta
Tämä kirjoitus tulee pienellä viiveellä. On ollut muita kiireitä.
Taannoin Yleisradio polkaisi käyntiin Eurovaalit. Poliittiset ohjelmatkin ovat muuttuneet aikamoiseksi hötöksi sekä sekametelisopaksi. Tuosta vaaliohjelmasta allekirjoittaneelle jäi päällimmäiseksi mieleen euroedustajan ja entisen rallikuskin Ari Vatasen (kok) lähes lapsen uskolla vuodatettu positiivinen eu-paatos.
Vatanen hehkutti, kuinka eu on tuonut rauhaa ja vakautta Eurooppaan. Vatasen mielestä EU on taannut maanosaan rauhan toisen maailmansodan jälkeen. Suurin syy rauhan säilymiseen toisen maailmansodan jälkeen oli ns. kauhun tasapaino idän ja lännen välillä. Onko EU sitten rauhan takaaja tulevaisuudessa? Sitä sopii epäillä. Kriisit muuttavat vain muotoaan. Monet läntiset yhteiskunnat hajoavat hallitsemattoman maahanmuuton ja siitä seuraavan islamilaisuuden leviämisen vuoksi. Katsokaa mitä tapahtuu jo kaikkialla vähänkin suuremmissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Ei tarvitse kuin kurkistaa mitä tapahtuu aivan tuossa nurkan takana Malmössä, sikäläinen imaami kehuikin Ruotsia parhaaksi islamistiseksi maaksi. Kantaruotsalaiset jäävät omassa maassaan vähemmistöön ennen vuotta 2050. Sisällissotien alkutaisteluita on käyty ympäri Eurooppaa. EU on yksi iso mörkö yhteiskuntien monikultturistamisutopian takana. Pian, jos kansa ei herää vaatimaan muutosta, samat taistelut leviävät suomalaisiin kaupunkeihin. Tämä kaikki on maailmaa johon Vatasen kaltaisen snobin silmät eivät näe.
Vatanen ja muut eu-intolijat hehkuttavat usein myös eu:n demokraattisuutta. Kansanvalta on kuitenkin käytännössä huonossa kursissa unionissa. Vuosien varrella väärinäänestäneitä kansoja on äänestetytty niin kauan kunnes on päästy toivottuun tulokseen. Seuraavana on vuorossa Irlanti, jonka kansalaiset torjuivat EU:n perustuslain, jota häveliäästi Lissabonin sopimukseksi nykyisin kutsutaan. Neuvostoliitossahan oli myös mahdollisus äänestää vain yhtä "vaihtoehtoa".Sitäkin kutsuttiin demokratiaksi. EU:ssa komissio, joka on täysin kansanvallan ulkopuolella tuottaa jatkuvasti uusia lakimuutoksia. Kahdessa kuukaudessa EU parlamentti hyväksyi yli 200 lakia!
Muistakaamme että Suomi on ja pysyy EU:n nettomaksajana. Jos vielä toteutuvat EU:n laajenemispyrkimykset, voimme olla vakuuttuneita, ettei Suomen maksuosuus ainakaan pienene. Lisäksi Suomen rajoilla kerätyt tullimaksut lähetetään Bryseliin. EU:ta ollaan laajentamassa jopa yli Euroopan. Minä en usko "kansojen yhteiseen tahtoon". Siihen uskottiin Neuvostoliiton hymnissä. Olisiko sille 159 000 000 eurolle suoraa käyttötarvetta kotimaassa?
Niin ikään Eu-intoilijat jaksavat muistuttaa, kuinka nykyisestä talouden taantumasta selvitään vähimmin vaurioin olemalla EU:ssa. Tosiasiassa EU-säännösten vuoksi me menetimme mahdollisuuden säädellä kansallisin toimin markkinataloutta. Olemalla erossa EU:sta me voimme palauttaa ainoan toimivan talousjärjestelmän eli markkinatalouden palvelemaan jälleen maamme hyvinvointia. Kansalaiset saatiin aikoinaan ruuan hinnan alenemisella äänestämään EU:iin liittymisen puolesta. Kaikki tiedämme kuinka ruuan hinnan kanssa on käynyt. Ruoka kallistui vielä vuonna 2008 n. 10%! Ja on kallistunut pitkin matkaa.
Taannoin Yleisradio polkaisi käyntiin Eurovaalit. Poliittiset ohjelmatkin ovat muuttuneet aikamoiseksi hötöksi sekä sekametelisopaksi. Tuosta vaaliohjelmasta allekirjoittaneelle jäi päällimmäiseksi mieleen euroedustajan ja entisen rallikuskin Ari Vatasen (kok) lähes lapsen uskolla vuodatettu positiivinen eu-paatos.
Vatanen hehkutti, kuinka eu on tuonut rauhaa ja vakautta Eurooppaan. Vatasen mielestä EU on taannut maanosaan rauhan toisen maailmansodan jälkeen. Suurin syy rauhan säilymiseen toisen maailmansodan jälkeen oli ns. kauhun tasapaino idän ja lännen välillä. Onko EU sitten rauhan takaaja tulevaisuudessa? Sitä sopii epäillä. Kriisit muuttavat vain muotoaan. Monet läntiset yhteiskunnat hajoavat hallitsemattoman maahanmuuton ja siitä seuraavan islamilaisuuden leviämisen vuoksi. Katsokaa mitä tapahtuu jo kaikkialla vähänkin suuremmissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Ei tarvitse kuin kurkistaa mitä tapahtuu aivan tuossa nurkan takana Malmössä, sikäläinen imaami kehuikin Ruotsia parhaaksi islamistiseksi maaksi. Kantaruotsalaiset jäävät omassa maassaan vähemmistöön ennen vuotta 2050. Sisällissotien alkutaisteluita on käyty ympäri Eurooppaa. EU on yksi iso mörkö yhteiskuntien monikultturistamisutopian takana. Pian, jos kansa ei herää vaatimaan muutosta, samat taistelut leviävät suomalaisiin kaupunkeihin. Tämä kaikki on maailmaa johon Vatasen kaltaisen snobin silmät eivät näe.
Vatanen ja muut eu-intolijat hehkuttavat usein myös eu:n demokraattisuutta. Kansanvalta on kuitenkin käytännössä huonossa kursissa unionissa. Vuosien varrella väärinäänestäneitä kansoja on äänestetytty niin kauan kunnes on päästy toivottuun tulokseen. Seuraavana on vuorossa Irlanti, jonka kansalaiset torjuivat EU:n perustuslain, jota häveliäästi Lissabonin sopimukseksi nykyisin kutsutaan. Neuvostoliitossahan oli myös mahdollisus äänestää vain yhtä "vaihtoehtoa".Sitäkin kutsuttiin demokratiaksi. EU:ssa komissio, joka on täysin kansanvallan ulkopuolella tuottaa jatkuvasti uusia lakimuutoksia. Kahdessa kuukaudessa EU parlamentti hyväksyi yli 200 lakia!
Muistakaamme että Suomi on ja pysyy EU:n nettomaksajana. Jos vielä toteutuvat EU:n laajenemispyrkimykset, voimme olla vakuuttuneita, ettei Suomen maksuosuus ainakaan pienene. Lisäksi Suomen rajoilla kerätyt tullimaksut lähetetään Bryseliin. EU:ta ollaan laajentamassa jopa yli Euroopan. Minä en usko "kansojen yhteiseen tahtoon". Siihen uskottiin Neuvostoliiton hymnissä. Olisiko sille 159 000 000 eurolle suoraa käyttötarvetta kotimaassa?
Niin ikään Eu-intoilijat jaksavat muistuttaa, kuinka nykyisestä talouden taantumasta selvitään vähimmin vaurioin olemalla EU:ssa. Tosiasiassa EU-säännösten vuoksi me menetimme mahdollisuuden säädellä kansallisin toimin markkinataloutta. Olemalla erossa EU:sta me voimme palauttaa ainoan toimivan talousjärjestelmän eli markkinatalouden palvelemaan jälleen maamme hyvinvointia. Kansalaiset saatiin aikoinaan ruuan hinnan alenemisella äänestämään EU:iin liittymisen puolesta. Kaikki tiedämme kuinka ruuan hinnan kanssa on käynyt. Ruoka kallistui vielä vuonna 2008 n. 10%! Ja on kallistunut pitkin matkaa.
Suomalaisille EU-intoilijoille on aivan mahdoton ajatus sekin vähimmäisvaatimus, että EU:ssa ajaisimme itsekkäästi omia kansallisia etujamme, kuten kaikki muut kansat tekevät. Me olemme mallioppilaita, jotta polittinen ja yhteiskunnallinen eliittimme saa tilaisuuden korottaa profiliaan EU:ssa. Onhan siellä tarjolla myös mehukkaita virkoja.
Usein kuulee myös selitettävän, kuinka maamme turvallisuutta suojataan parhaiten EU:n yhteistyön kautta. Kansainvälistyvää rikollisuutta kun ei kansallisin toimin korjata. Itse asiassa rajavalvonnan palauttamien olisi paras tae kansalliselle turvallisuudelle. Hevosenkin pystyy satuloimaan parhaiten karsinassa, niityllä laukkaavaa hevosta on vaikeampaa satuloida.
Eu:n välttämättömyys suomalaisille on samanlainen bluffi kuin monikulttuurin välttämättömyys.15. toukokuuta 2009
Olkiluodon ongelmat
Säteilyturvakeskus ilmoitti, että Olkiluoto 3:en työmaalla on ilmennyt jälleen laatuongelmia. Nyt tiettävästi hitsaustöiden laadussa. Koko projekti on ollut varsin ongelmallinen. Tästä on syytä huolestua.
Olkiluoto 3:a rakentaa ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva. Kyseessä on maailman suurimman ydinreaktorin prototyyppi. Rakentaminen alkoi vuonna 2005. Alkuperäinen budjetti oli 2,5 miljardia euroa ja aikataulu neljä vuotta. Kustannusylitys on ollut yli 2 miljardia sekä arvioitu rakentamisen kesto seitsemän vuotta! Rakennusprojektin aikana on esiintynyt yli 1500 laatuongelmaa. Se, että laatukriteerit ovat normaalia rakennustyömaata tiukemmat, ei selitä koko asiaa.
Hanke saatiin läpi osittain myös suomalaisten työllistymisperusteilla, sekä sillä, että puolet investoinneista jäisi Suomeen. Todellisuudessa kaikki merkittävimmät urakat ovat menneet ulkomaille. Rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia! Tämä urakka kusee pahemman kerran.
Laatuongelmia täytyy ihmetellä suuresti. Onhan rakennusprojektin käytännön työt hoidettu tunnetulla slaavilaisella huolellisuudella! Rakennustyömään työntekijöistä monet tulevat entisen itäblokin alueelta. Luotettavalta taholta olen kuullut, että aika usein komennusmiehiä on "kärähtänyt ratista". Niillä seutuvilla oli jopa ihmetelty, miksi rattijuopmukset ovat lisääntyneet! Eittämättä hitsauksissa on vedetty "räkäsaumaa" jos on vietetty kosteita illanviettoja ja aamulla ollaan kaasuteltu työmaalle!
Ei tällaisessa asiassa ole varaa virheisiin. Jokainen tietää millaisiin ongelmiin tässä saatetaan joutua. Ei missään tapauksessa enää uusia vastaavanlaisia lisäenergiaratkaisuja!
Olkiluoto 3:a rakentaa ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva. Kyseessä on maailman suurimman ydinreaktorin prototyyppi. Rakentaminen alkoi vuonna 2005. Alkuperäinen budjetti oli 2,5 miljardia euroa ja aikataulu neljä vuotta. Kustannusylitys on ollut yli 2 miljardia sekä arvioitu rakentamisen kesto seitsemän vuotta! Rakennusprojektin aikana on esiintynyt yli 1500 laatuongelmaa. Se, että laatukriteerit ovat normaalia rakennustyömaata tiukemmat, ei selitä koko asiaa.
Hanke saatiin läpi osittain myös suomalaisten työllistymisperusteilla, sekä sillä, että puolet investoinneista jäisi Suomeen. Todellisuudessa kaikki merkittävimmät urakat ovat menneet ulkomaille. Rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia! Tämä urakka kusee pahemman kerran.
Laatuongelmia täytyy ihmetellä suuresti. Onhan rakennusprojektin käytännön työt hoidettu tunnetulla slaavilaisella huolellisuudella! Rakennustyömään työntekijöistä monet tulevat entisen itäblokin alueelta. Luotettavalta taholta olen kuullut, että aika usein komennusmiehiä on "kärähtänyt ratista". Niillä seutuvilla oli jopa ihmetelty, miksi rattijuopmukset ovat lisääntyneet! Eittämättä hitsauksissa on vedetty "räkäsaumaa" jos on vietetty kosteita illanviettoja ja aamulla ollaan kaasuteltu työmaalle!
Ei tällaisessa asiassa ole varaa virheisiin. Jokainen tietää millaisiin ongelmiin tässä saatetaan joutua. Ei missään tapauksessa enää uusia vastaavanlaisia lisäenergiaratkaisuja!
4. toukokuuta 2009
Tiedostava tutkimus
Maakuntalehti Keskipohjanmaa julkaisi STT:n välittämän uutisen ma 4.5.2009 sivulla 5, jossa kerrottiin uudesta tiedostavasta tutkumuksesta, missä oli todettu, että romaniyrittäjät törmäävät ammatissaan rujoihin ennakkoluuloihin. Kertooko tutkimuksen sangen yllättävä loppupäätelmä enemmän tiedostavasta ajastamme kuin todellisista ongelmista? Mitä ilmeisimmin jonkin yliopiston uumenissa veronmaksajan rahoilla tehdyn tutkimuksen oli tehnyt tutkija Ritva Anttonen. Tällaisia tiedostavia tutkimuksia suolletaan maailmalle nykyisin yhä tiuhempaan tahtiin. Yksi syy lienee sekin, että "oikeita alueita" ja varsinkin oikeisiin loppupäätelmiin päätyviin tutkimuksiin on keskimääräistä helpompaa saada rahoitusta ja tutkijalle se on varmaankin varmin tapa turvata urakehitys. Voisin kuvitella, että urakehitys tyssäisi nopeammin kuin se ehtisi alkaakaan, jos tutkija päätyisi esimerkiksi romanien syrjintää käsittelevässä tutkimuksessaan päätelmään, että ne seikat joita ennakkoluuloiksi mainitaan, niiden korjaamiseen ovat avainasemassa romanit itse, eikä suinkaan ympäröivä yhteiskunta. Sellainen lopputulos johtaisi armotta määrärahojen takaisin perimiseen ja tuomioon.
Johtuvatko sitten romanien syrjintäkokemukset ennakkoluuloista vai jostakin muusta?
Me kaduntallaajat tiedämme, etteivät kaikki romanit ole rikollisia. Yhtäkaikki me tiedämme, että rikollisuus romanien keskuudessa on suurempaa kuin valtaväestön keskuudessa. Tämä näppituntuma on meillä kaikilla vähemmän tiedostavilla ihmisillä ja väittäisin, että se on syvällä sisimmissä myös tiedostavilla ihmisillä, he vain pakenevat näiden akateemisten tutkimusten taakse, osin aiemmin mainituista syistä johtuen. Palaan aiheeseen jota käsittelin blogikirjoituksessani Syrjintää vai realismia jo elokuussa 2007.
Rikosseuraamusvirasto (Rise) perusti vuonna 2002 romaniasioiden yhteistyöryhmän selvittelemään romanien tilannetta vankilamaailmassa. Tuolloin (vuonna 2002) maassamme oli yhteensä 3441 vankia kärsimässä tuomioitaan vankiloissa. Näistä yli 300 ulkomaan kansalaista ja n. 120-140 romanivankia. Maassamme asui vuonna 2002 n. 10.000 romania. Siispä; meillä oli samana vuonna yksi vanki 1700 kansalaista kohti ja yksi romanivanki n.77 Suomen romania kohti. Faktaa siis on, että romanit valtaväestöön verrattuna ovat yliedustettuina maamme vankiloissa n. 22 kertaisesti! Tuo tutkimus kertoo sen, minkä me kaikki olemme kautta aikain maalaisjärjellä tienneet ja päätelleet. Talonpoikaisjärjellä ei vain nyky-yhteiskunnassa enää ole sijaa. Sen puuttumisesta hyvin monet aikamme ongelmat myös johtuvat. Sen käyttäminen saattaa johtaa jopa tuomioon monellakin elämänalueella.
Ikävät tutkimustuloksethan etnisyyteen liittyen selitetään yleensä syrjintäkokemuksista johtuvina tilastopiikkeinä. Vika siis löytyy nurjista asenteista ja yhteiskunnasta. Väestön uudelleenkoulutushan on käynnistynyt, sitä palvelevat myös nämä akateemiset tutkimustulokset.
Väärinajattelu täytyy kitkeä pois. Minä haluan silti ajatella väärin: Romaniväestön yhteiskuntaan sopeuttamisprojekteista löytyy ensimmäisiä merkintöjä historian hämäristä eli vuodelta 1907. Hitaasti siis laiva kääntyy, mutta nykyisin on löytynyt syy karille karahtamiseen, ei laivan navigointijärjestelmästä eikä kapteenista, vaan merestä jossa laiva seilaa. Meri täytyy muuttaa. Se täytyy olla kaikille selvä, että kaikki kaunis ja hyvä mitä romanikulttuurissa on, se kumpuaa kulttuurista itsestään, vastaavasti taas kaikki negatiiviset piirteet johtuvat rasismista, Ari Laaksosta ja muusta syrjinnästä. Se on kuitenkin muistettava, että liike-elämässä ei ole varaa liian positiiviseen ennakkoajatteluun, siellä se terve talonpoikaisjärki usein pelastaa turhilta tappioilta, jos tappioiksi ei kirjata syrjintäsyytteitä! En väitä, etteikö voida tai pidä korjata niiden rehellisten romanien asemaa jotka liike- tai työelämässä toimivat, mutta se ei onnistu tosiasioita sivuuttamalla. Romanien itsensä piireistä tulleet lausunnot peiliin katsomisesta ovat johtaneet tappouhkauksiin. Sopeuttamisprojekteihin voidaan kataa loputtomiin rahaa ilman mainittavaa tulosta. Pahoin pelkään ettei todellisia ja pysyviä tuloksia edes haluta, koska tällasista tutkimuksista ja projekteista on tullut muun monikulttuurisuuden ohella itse itseään pyörittävää bisnestä- veronmaksajan rahoilla. Ja mitä tiedostamista jäisi enää suvaitsevaisille?
Heiluttaako häntä koiraa vai päinvastoin? Onko kyse ennakkoluuloista vai terveestä järjestä?
Romanimiesten toiseksi yleisin ammatinimike hevosmiehen jälkeen lienee ainakin oman tuntemukseni mukaan liikemies. Naiset vastaavasti ovat yleisimmin käsityöläisiä. Mielenkiintoista, mutta yhteiskunnallisesti tuskin yhtä palkitsevaa kuin tiedostava tutkiminen olisi myös selvittää, tukevatko verottajan tiedostot romanien yrittäjähenkisyyttä?
Johtuvatko sitten romanien syrjintäkokemukset ennakkoluuloista vai jostakin muusta?
Me kaduntallaajat tiedämme, etteivät kaikki romanit ole rikollisia. Yhtäkaikki me tiedämme, että rikollisuus romanien keskuudessa on suurempaa kuin valtaväestön keskuudessa. Tämä näppituntuma on meillä kaikilla vähemmän tiedostavilla ihmisillä ja väittäisin, että se on syvällä sisimmissä myös tiedostavilla ihmisillä, he vain pakenevat näiden akateemisten tutkimusten taakse, osin aiemmin mainituista syistä johtuen. Palaan aiheeseen jota käsittelin blogikirjoituksessani Syrjintää vai realismia jo elokuussa 2007.
Rikosseuraamusvirasto (Rise) perusti vuonna 2002 romaniasioiden yhteistyöryhmän selvittelemään romanien tilannetta vankilamaailmassa. Tuolloin (vuonna 2002) maassamme oli yhteensä 3441 vankia kärsimässä tuomioitaan vankiloissa. Näistä yli 300 ulkomaan kansalaista ja n. 120-140 romanivankia. Maassamme asui vuonna 2002 n. 10.000 romania. Siispä; meillä oli samana vuonna yksi vanki 1700 kansalaista kohti ja yksi romanivanki n.77 Suomen romania kohti. Faktaa siis on, että romanit valtaväestöön verrattuna ovat yliedustettuina maamme vankiloissa n. 22 kertaisesti! Tuo tutkimus kertoo sen, minkä me kaikki olemme kautta aikain maalaisjärjellä tienneet ja päätelleet. Talonpoikaisjärjellä ei vain nyky-yhteiskunnassa enää ole sijaa. Sen puuttumisesta hyvin monet aikamme ongelmat myös johtuvat. Sen käyttäminen saattaa johtaa jopa tuomioon monellakin elämänalueella.
Ikävät tutkimustuloksethan etnisyyteen liittyen selitetään yleensä syrjintäkokemuksista johtuvina tilastopiikkeinä. Vika siis löytyy nurjista asenteista ja yhteiskunnasta. Väestön uudelleenkoulutushan on käynnistynyt, sitä palvelevat myös nämä akateemiset tutkimustulokset.
Väärinajattelu täytyy kitkeä pois. Minä haluan silti ajatella väärin: Romaniväestön yhteiskuntaan sopeuttamisprojekteista löytyy ensimmäisiä merkintöjä historian hämäristä eli vuodelta 1907. Hitaasti siis laiva kääntyy, mutta nykyisin on löytynyt syy karille karahtamiseen, ei laivan navigointijärjestelmästä eikä kapteenista, vaan merestä jossa laiva seilaa. Meri täytyy muuttaa. Se täytyy olla kaikille selvä, että kaikki kaunis ja hyvä mitä romanikulttuurissa on, se kumpuaa kulttuurista itsestään, vastaavasti taas kaikki negatiiviset piirteet johtuvat rasismista, Ari Laaksosta ja muusta syrjinnästä. Se on kuitenkin muistettava, että liike-elämässä ei ole varaa liian positiiviseen ennakkoajatteluun, siellä se terve talonpoikaisjärki usein pelastaa turhilta tappioilta, jos tappioiksi ei kirjata syrjintäsyytteitä! En väitä, etteikö voida tai pidä korjata niiden rehellisten romanien asemaa jotka liike- tai työelämässä toimivat, mutta se ei onnistu tosiasioita sivuuttamalla. Romanien itsensä piireistä tulleet lausunnot peiliin katsomisesta ovat johtaneet tappouhkauksiin. Sopeuttamisprojekteihin voidaan kataa loputtomiin rahaa ilman mainittavaa tulosta. Pahoin pelkään ettei todellisia ja pysyviä tuloksia edes haluta, koska tällasista tutkimuksista ja projekteista on tullut muun monikulttuurisuuden ohella itse itseään pyörittävää bisnestä- veronmaksajan rahoilla. Ja mitä tiedostamista jäisi enää suvaitsevaisille?
Heiluttaako häntä koiraa vai päinvastoin? Onko kyse ennakkoluuloista vai terveestä järjestä?
Romanimiesten toiseksi yleisin ammatinimike hevosmiehen jälkeen lienee ainakin oman tuntemukseni mukaan liikemies. Naiset vastaavasti ovat yleisimmin käsityöläisiä. Mielenkiintoista, mutta yhteiskunnallisesti tuskin yhtä palkitsevaa kuin tiedostava tutkiminen olisi myös selvittää, tukevatko verottajan tiedostot romanien yrittäjähenkisyyttä?
16. huhtikuuta 2009
Puolueet ja demokratia
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat allekirjoittivat vetoomuksen, jossa luvataan sanoutua irti, jos puolueiden ehdokkaat esittävät Eu-vaaleissa "rasistisia ja maahanmuuttajavastaisia" mielipiteitä. Perusuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei allekirjoittanut sopimusta, mutta YLE:n uutisten (16.4.09 klo 17.00) mukaan ei hänellä ole mitään sopimusta vastaankaan???
Soinin allekirjoittamattomuuden syynä ei ollut siis se, että sopimus olisi Soinin mielestä huono.
Timo Soini ei allekirjoittanut sopimusta, koska loukkaantui siitä, että sillä pyrittiin vaikuttamaan perussuomalaisten ehdokasasetteluun. Todellisuudessa ehdokasasetteluun onnistuttiin vaikuttamaan ilman erillistä sopimustakin. Kaksi kertaa on tämän maan historiassa onnistuttu täysivaltaisen puolueen ulkopuolelta vaikuttamaan ehdokasasetteluun. Molemmilla kerroilla periksi antaneena osapuolena on ollut Timo Soini. Puheenjohtaja Soini olisi aivan hyvin voinut allekirjoittaa sopimuksen - mieli kuitenkin teki. Pelin politiikka näkyy tässäkin. Hän toivoo, että maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvien äänet sataisi näin Freddy van Wonterghemille, eli siis käytännössä Soinille itselleen tai kristillisten Sari Essayahille.
Historiaa tehtiin tuolla "maahanmuuttajavastaisuudenestosopimuksella" sikälikin, että keskenään ainakin näennäisesti kilpasilla olevat poliittiset ryhmät sopivat näin jo etukäteen, mistä asioista voidaan vaalikampanjan aikana vaieta ja mistä taas keskustella. Itse asiassa sopimus on turha, koska eivät nämä ryhmät sellaisista asioista (monikulttuurisus ja maahanmuutto) olisi keskustelleet muuten , kuin korkeintaan korostaen sitä kaikkea kaunista ja hyvää, jonka tiedämme monikulttuurisuuteen liittyvän. Mielenkiintoista onkin, kuinka Stefan Wallin (sfp) ja kumppanit suhtautuvat siihen, jos kansa haluaakin keskustella aiheesta, muutenkin kuin vain myönteiseen sävyyn? Demokratiaan kuulunee sekin, että äänestäjät eli kansa päättää aiheet jotka heitä kiinnostavat. Pääsääntöisesti kai työnantaja päättää millaisista aiheista ja millä tavalla työhönottohaastattelussa keskustellaan? Vähemmistövaltuutetun toimistossa voidaan ainakin olla tyytyväisiä. Johanna Suurpään mielestä maahanmuutostakin voidaan kriittisesti keskustella, kunhan ei keskustella väärin. Vallitsevan oikeuskäytännön sekä suvaitsevaiston luomien normien mukaan kaikki kriittinen keskustelu aihepiiristä on kuitenkin rasismia. Taas nähtiin, kuinka aikamme politikot nostavat itsensä kansan yläpuolelle. Vai voidaanko kysyä mitä he oikeasti pelkäävät? Jos keskustelu jo etukäteen estetään, on aiheellista kysyä yrittetäänkö sillä sumuttaa kansaa niistä virheistä, joita he itse ovat tehneet ja tekemässä? Eurovaaleihin tällaiset epädemokraattiset julistukset sopivat kuin nyrkki silmään. EU:sta kun ei juuri demokratiaa löydy suurennuslasillakaan. Eurooppalaiset kansat ovat EU:n silmissä sortuneet kerta toisensa jälkeen väärinäänestämisiin. EU:ssa sopimusten otsikoita muutetaan ja kansoja äänestetään uudelleen, jotta päästäisiin suotuisiin lopputuloksiin. Onhan se p.....e kumma, ettei kansa tajua mikä sille itselleen on parasta!
Kaiken edellä esitetyn perusteella on entistä tärkeämpää saada Jussi Halla-aho piikiksi puolueiden sekä sopimukseen liittymättömän, mutta silti sitä noudattavan Timo Soinin lihaan.
Toivoa vaan sopii, että kansa oppii, että juuri se mistä poliittiinen eliitti kieltää keskustelun - siitä juuri pitääkin keskustella.
Soinin allekirjoittamattomuuden syynä ei ollut siis se, että sopimus olisi Soinin mielestä huono.
Timo Soini ei allekirjoittanut sopimusta, koska loukkaantui siitä, että sillä pyrittiin vaikuttamaan perussuomalaisten ehdokasasetteluun. Todellisuudessa ehdokasasetteluun onnistuttiin vaikuttamaan ilman erillistä sopimustakin. Kaksi kertaa on tämän maan historiassa onnistuttu täysivaltaisen puolueen ulkopuolelta vaikuttamaan ehdokasasetteluun. Molemmilla kerroilla periksi antaneena osapuolena on ollut Timo Soini. Puheenjohtaja Soini olisi aivan hyvin voinut allekirjoittaa sopimuksen - mieli kuitenkin teki. Pelin politiikka näkyy tässäkin. Hän toivoo, että maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvien äänet sataisi näin Freddy van Wonterghemille, eli siis käytännössä Soinille itselleen tai kristillisten Sari Essayahille.
Historiaa tehtiin tuolla "maahanmuuttajavastaisuudenestosopimuksella" sikälikin, että keskenään ainakin näennäisesti kilpasilla olevat poliittiset ryhmät sopivat näin jo etukäteen, mistä asioista voidaan vaalikampanjan aikana vaieta ja mistä taas keskustella. Itse asiassa sopimus on turha, koska eivät nämä ryhmät sellaisista asioista (monikulttuurisus ja maahanmuutto) olisi keskustelleet muuten , kuin korkeintaan korostaen sitä kaikkea kaunista ja hyvää, jonka tiedämme monikulttuurisuuteen liittyvän. Mielenkiintoista onkin, kuinka Stefan Wallin (sfp) ja kumppanit suhtautuvat siihen, jos kansa haluaakin keskustella aiheesta, muutenkin kuin vain myönteiseen sävyyn? Demokratiaan kuulunee sekin, että äänestäjät eli kansa päättää aiheet jotka heitä kiinnostavat. Pääsääntöisesti kai työnantaja päättää millaisista aiheista ja millä tavalla työhönottohaastattelussa keskustellaan? Vähemmistövaltuutetun toimistossa voidaan ainakin olla tyytyväisiä. Johanna Suurpään mielestä maahanmuutostakin voidaan kriittisesti keskustella, kunhan ei keskustella väärin. Vallitsevan oikeuskäytännön sekä suvaitsevaiston luomien normien mukaan kaikki kriittinen keskustelu aihepiiristä on kuitenkin rasismia. Taas nähtiin, kuinka aikamme politikot nostavat itsensä kansan yläpuolelle. Vai voidaanko kysyä mitä he oikeasti pelkäävät? Jos keskustelu jo etukäteen estetään, on aiheellista kysyä yrittetäänkö sillä sumuttaa kansaa niistä virheistä, joita he itse ovat tehneet ja tekemässä? Eurovaaleihin tällaiset epädemokraattiset julistukset sopivat kuin nyrkki silmään. EU:sta kun ei juuri demokratiaa löydy suurennuslasillakaan. Eurooppalaiset kansat ovat EU:n silmissä sortuneet kerta toisensa jälkeen väärinäänestämisiin. EU:ssa sopimusten otsikoita muutetaan ja kansoja äänestetään uudelleen, jotta päästäisiin suotuisiin lopputuloksiin. Onhan se p.....e kumma, ettei kansa tajua mikä sille itselleen on parasta!
Kaiken edellä esitetyn perusteella on entistä tärkeämpää saada Jussi Halla-aho piikiksi puolueiden sekä sopimukseen liittymättömän, mutta silti sitä noudattavan Timo Soinin lihaan.
Toivoa vaan sopii, että kansa oppii, että juuri se mistä poliittiinen eliitti kieltää keskustelun - siitä juuri pitääkin keskustella.
6. huhtikuuta 2009
"Yhteistyöhön rintamahan käy"
Härkäpäisempienkin perussuomalaisia kannattavien monikulttuurikriitikoiden on aika ravistella itsensä hereille ja sulkea Perussuomalaisen-kirjan kannet kiinni. Tuuliviiripolitikko Timo Soini pelaa moku-kriitikoiden pudotuspeliä. Soiniin voi luottaa kuten - Neuvostoliittoon! Se on selvää, että monikulttuurikriittinen kenttä ottaa nyt valtavia taka-askeleita. Juuri kun kansa osoitti heräämisen merkkejä. Mutta se on seurausta siitä, että on luotettu vääriin ihmisiin. Hyväuskoista kusetetaan tässä maailmassa. Soinin pudotuspelitaktiikka tiivistyi kansan heräämisen myötä. Herrat panivat maisterisvenkulan lunastamaan vanhat lupauksensa.
Huolestuneena luin uutisia, jonka mukaan tamperelainen Kalevi Helo on aloittanut hankkeen Suomen Vapauspuolueen perustamiseksi. Anteeksi nyt mutta, kuka Helo? Vireillä on myös Suomen Konservatiivien puoluehanke. Näin tämä ei onnistu. Kenttä tuntuu olevan syvää raivoa täynnä, se kannattaa vain valjastaa hyötykäyttöön, eikä umpimähkäiseen pirstalepolitiikkaan.
Uuden ryhmittymän kasaaminen voi onnistua vain ja ainoastaan, jos sellaisen hankkeen vetäjiksi lähtee mahdollisimman tunnettuja hahmoja. Moku-kriittisillä on kaksi ylivertaista hahmoa tähän tehtävään. Ne ovat Jussi Halla-aho ja Olavi Mäenpää. Heitä edes jossakin määrin tunnetaan. Nyt on pakko unohtaa kaikki mitä on sanottu vuosien varrella - puolin ja toisin. On luotava puolueeksi rekisteröity yhteistyöjärjestö, joka antaa kaikille siinä toimiville mahdollisimman vapaat kädet toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Aatteellisia erojakaan ei saa kavahtaa.
Toiminta on kuitenkin pidettävä asiallisella tasolla.
Yksistään 5000:nen hyväksytyn kannattajakortin kerääminen on hyvin toimivalle ja valmiillekin organisaatiolle työläs juttu. Niiden kasaaminen ja käsittely ei ole aivan yksinkertaista sekään. Lisäksi niiden täytyy kokemuksen mukaan olla täysin virheettömiä. Tähän työhön laajin kokemus on Olavi Mäenpäällä. Suomalainen poliittinen järjestelmä vain on tarkoituksella tehty sellaiseksi, että uusien ryhmien menestyminen on äärimmäisen vaikeaa. Talous on aina yksi kipukohta. Samoin vaalijärjestelmä, joka suosii kohtuuttomasti veronmaksajien rahoilla toimintaansa pyörittäviä "elättipuolueita".
Olen vakuuttunut ettei Konservatiiveillä tai Vapauspuolueella ole elämisen mahdollisuuksia, ilman laajaa rintamaa. Tässä on käymässä kuten poliittisen vasemmiston puolella on käynyt. On Vasemmistoliittoa änkyräsiipineen, eduskunnan ulkopuolelta löytyy SKP:tä, KTP:tä sekä STP:tä. Ja mikä on ollut tulos? Kukaan ei ole saavuttanut mitään.
Hyväksi aluksi toiminnalle olisi Jussi Halla-ahon eurovaaliehdokkuus ns. villillä listalla. Hän voisi vaalikampanjaa käyttää uuden puolueen perustamisen mainoskanavana. Ei tällaiset savotat onnistu meiltä Matti Meikäläisiltä. Jos joku yhä haluaa uskoa Soinin toiminnan vilpittömyyteen, ei sillekään sitten voi mitään. Yhteistyöhanke on käynnistettävä aivan lähiaikoina, jotta osallistuminen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin turvattaisiin. Aivan lähivuodet ratkaisevat, menemmekö samaa tietä kuin muu läntinen Eurooppa. Nykyisellä menolla Suomi on parinkymmenen vuoden kuluttua vain maantieteellinen alue, pian ei ole pohjoismaisesta hyvinvointi- ja oikeusvaltiosta, kuin rippeet jäljellä. Mitä voinkaan lapsilleni perinnöksi jättää?
Tässä on suuremmista asioista kysymys, kuin: Kuka maksoikaan siiderit vuonna kivi ja kanto?
Miksi Halla-aho ei ole käynyt armeijaa?
Aito vastavoima monikultturismille on saatava toimimaan. Kaikki kaik ylös yhtenä miehenä nyt Suomen onnea valvomaan. Uskokaa tai älkää, se ei onnistu, muulla kuin em. keinolla. Äärimmäisen kivinen sara se olisi kynnettäväksi ilman riitojakin.
Mutta hiekkalaatikkoleikkien aika on ohi. Teekerhot ja virtuaalisankaruus eivät riitä.
Huolestuneena luin uutisia, jonka mukaan tamperelainen Kalevi Helo on aloittanut hankkeen Suomen Vapauspuolueen perustamiseksi. Anteeksi nyt mutta, kuka Helo? Vireillä on myös Suomen Konservatiivien puoluehanke. Näin tämä ei onnistu. Kenttä tuntuu olevan syvää raivoa täynnä, se kannattaa vain valjastaa hyötykäyttöön, eikä umpimähkäiseen pirstalepolitiikkaan.
Uuden ryhmittymän kasaaminen voi onnistua vain ja ainoastaan, jos sellaisen hankkeen vetäjiksi lähtee mahdollisimman tunnettuja hahmoja. Moku-kriittisillä on kaksi ylivertaista hahmoa tähän tehtävään. Ne ovat Jussi Halla-aho ja Olavi Mäenpää. Heitä edes jossakin määrin tunnetaan. Nyt on pakko unohtaa kaikki mitä on sanottu vuosien varrella - puolin ja toisin. On luotava puolueeksi rekisteröity yhteistyöjärjestö, joka antaa kaikille siinä toimiville mahdollisimman vapaat kädet toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Aatteellisia erojakaan ei saa kavahtaa.
Toiminta on kuitenkin pidettävä asiallisella tasolla.
Yksistään 5000:nen hyväksytyn kannattajakortin kerääminen on hyvin toimivalle ja valmiillekin organisaatiolle työläs juttu. Niiden kasaaminen ja käsittely ei ole aivan yksinkertaista sekään. Lisäksi niiden täytyy kokemuksen mukaan olla täysin virheettömiä. Tähän työhön laajin kokemus on Olavi Mäenpäällä. Suomalainen poliittinen järjestelmä vain on tarkoituksella tehty sellaiseksi, että uusien ryhmien menestyminen on äärimmäisen vaikeaa. Talous on aina yksi kipukohta. Samoin vaalijärjestelmä, joka suosii kohtuuttomasti veronmaksajien rahoilla toimintaansa pyörittäviä "elättipuolueita".
Olen vakuuttunut ettei Konservatiiveillä tai Vapauspuolueella ole elämisen mahdollisuuksia, ilman laajaa rintamaa. Tässä on käymässä kuten poliittisen vasemmiston puolella on käynyt. On Vasemmistoliittoa änkyräsiipineen, eduskunnan ulkopuolelta löytyy SKP:tä, KTP:tä sekä STP:tä. Ja mikä on ollut tulos? Kukaan ei ole saavuttanut mitään.
Hyväksi aluksi toiminnalle olisi Jussi Halla-ahon eurovaaliehdokkuus ns. villillä listalla. Hän voisi vaalikampanjaa käyttää uuden puolueen perustamisen mainoskanavana. Ei tällaiset savotat onnistu meiltä Matti Meikäläisiltä. Jos joku yhä haluaa uskoa Soinin toiminnan vilpittömyyteen, ei sillekään sitten voi mitään. Yhteistyöhanke on käynnistettävä aivan lähiaikoina, jotta osallistuminen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin turvattaisiin. Aivan lähivuodet ratkaisevat, menemmekö samaa tietä kuin muu läntinen Eurooppa. Nykyisellä menolla Suomi on parinkymmenen vuoden kuluttua vain maantieteellinen alue, pian ei ole pohjoismaisesta hyvinvointi- ja oikeusvaltiosta, kuin rippeet jäljellä. Mitä voinkaan lapsilleni perinnöksi jättää?
Tässä on suuremmista asioista kysymys, kuin: Kuka maksoikaan siiderit vuonna kivi ja kanto?
Miksi Halla-aho ei ole käynyt armeijaa?
Aito vastavoima monikultturismille on saatava toimimaan. Kaikki kaik ylös yhtenä miehenä nyt Suomen onnea valvomaan. Uskokaa tai älkää, se ei onnistu, muulla kuin em. keinolla. Äärimmäisen kivinen sara se olisi kynnettäväksi ilman riitojakin.
Mutta hiekkalaatikkoleikkien aika on ohi. Teekerhot ja virtuaalisankaruus eivät riitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
