Viikko 6 toi roppakaupalla huonoja uutisia suomalaisille. Nokia laittaa kilometritehtaalle väkeä ja siirtää tuotantoaan halpatyömaihin. Puolustusvoimien ”uudistaminen” vie työpaikkoja ja sulkee varuskuntia. Ainoa koskematon on Dragsvik - tietysti. Nokian irtisanomiset ovat raakaa peliä. SDP:n Piia Viitanen totesi torstaina A-studiossa, että markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pitää paikkansa. SDP on puolue, joka haluaa pitää meidät Euroopan ytimessä. Viitanen ei ymmärrä, ettemme EU-olosuhteissa voi harrastaa säännellyn markkinatalouden politiikkaa. EU:n keskeinen idea on viedä ylikansallisten suuryritysten vallankäytöltä kaikki esteet. Mitään kansallisia etuja ei ole olemassa. Pääomien ja työvoiman on saatava liikkua esteettä. Se tuo köyhyyttä valtioiden sisälle ja niiden välille. Presidentinvaalikampanjan aikana riemuittiin ”anti-impivaaralaisen” linjan voitosta. Nyt tuon linjan hedelmät näyttäytyvät kansalle.
Puolustusvoimia ajetaan alas. Sodanajan joukkojen vahvuus putoaa 100.000 miehellä. Minulla on vahvasti se käsitys, ettei koko Suomea halutakaan enää puolustaa. Tätä ei kansalle kerrota. Suomen puolustusvoimat eivät enää ole kansan puolustamista varten. Niitä pidetään yllä ainoastaan, jotta niitä voidaan heittää maailmaan kriiseihin, puolustamaan NATO:n kanssa ylikansallisten suuryritysten ja rahoittajatahojen etuja. Säästöt ohjaavat meitä entistä enemmän NATO tielle.
Ruotsissa on toimittu rehellisemmin. Siellä on kansalle kerrottu puolustusvoimien merkityksen muuttumisesta.
Ylikansallisen Kokoomuksen suunnitelmissa on, että kuntien määrä vähennetään rajusti. Se ei tuo säästöjä. Suuremmat kunnat tarkoittavat byrokratian lisääntymistä, päätöksen teon etääntymistä ja palvelujen loittonemista etenkin syrjäseuduilla. On hyvä muistaa, ettei suuri aina ole kaunista. Meillä on pieniä kuntia, joissa julkisia palveluita kyetään tuottamaan erittäin kustannustehokkaasti ja vastaavasti paljon suuria kuntia, joissa on pahoja vaikeuksia. On turha kuvitella, että köyhtyvien kuntien yhteen liittäminen toisi lisää lääkäreitä tai opettajia tai, että teitä hoidettaisiin paremmin. Päämääränä onkin, että julkisia palveluita voitaisiin ajaa alas ja yksityistää ne.
Suomi tarvitsee toisenlaista politiikkaa. Me tarvitsemme politiikkaa, jota kansalliset intressit ohjaavat. Poliitikkojen tehtävänä on ajatella koko kansan etua. Hyvinvointi- ja oikeusvaltion säilyttäminen edellyttää kansallisvaltion vallan palauttamista. Olisi suotavaa, että kansallisvaltiot palaisivat muotiin kaikkialla maailmassa. Pieni kansa tarvitsee niin taloudellisia kuin fyysisiäkin rajoja, muutoin on edessä perikato.
perjantai, 10. helmikuuta 2012
torstai, 2. helmikuuta 2012
Herran kansa
HERRAN KANSA
Me suomalaisia olemmeja suomalaisiks jäämme,ken muuta meiltä tahtovi,se erehtyypi suuresti,me Suomen tavat pidämme ja suomalaisen päämme.
Nää tavat suomalaisen on:Lain kuuliaisuus vankka,työ, tyyneys, Herraan luottamus ja aina uusi uskallus,kun tulee tuulet kohtalon ja lankee sade rankka.
Tää kansa Herran kansa on,on kansa kalliolla,sill' onpi oma määränsä,tää kansa ei saa epäillä,vaan liitossaan kanss' auringon sen täytyy luja olla.
On tähtiin kirjoitettu se:Jos tämä kansa kaatuu,niin kaatuu portti Pohjolan ja esivahti Euroopan,jää soittamatta kantele ja laulun mahti maatuu.
Ei meidän töistä menneisyys,ei aikakirjat tiedä.
- Eino Leino
Me suomalaisia olemmeja suomalaisiks jäämme,ken muuta meiltä tahtovi,se erehtyypi suuresti,me Suomen tavat pidämme ja suomalaisen päämme.
Nää tavat suomalaisen on:Lain kuuliaisuus vankka,työ, tyyneys, Herraan luottamus ja aina uusi uskallus,kun tulee tuulet kohtalon ja lankee sade rankka.
Tää kansa Herran kansa on,on kansa kalliolla,sill' onpi oma määränsä,tää kansa ei saa epäillä,vaan liitossaan kanss' auringon sen täytyy luja olla.
On tähtiin kirjoitettu se:Jos tämä kansa kaatuu,niin kaatuu portti Pohjolan ja esivahti Euroopan,jää soittamatta kantele ja laulun mahti maatuu.
Ei meidän töistä menneisyys,ei aikakirjat tiedä.
- Eino Leino
tiistai, 3. tammikuuta 2012
Mikä lääkkeeksi romanialaisten rikoksiin?
Kokkolassa ilmestyvä 7 päiväinen maakuntalehti Keskipohjanmaa kertoi STT:n uutisesta, jossa kerrottiin romanialaisten ahkeroineen maassamme rötöksiä tekemällä. Joka kymmenes maksuvälinepetos on romanialaisten tekemä. Törkeissä varkauksissa, joihin esimerkiksi asuntomurrot luokitellaan Romanian kansalaisten osuus on n.8%. Pahimmillaan osuus on noussut jopa 15% tuntumaan.
Ihmettelen miksi romanialaisten suhteettoman suuria osuuksia saadaan näin julkisesti ihmetellä, mutta taas vastaavasti muiden kansallisuuksien ylisuuria osuuksia rikostilastoissa ei oikein olisi suotavaa julkituoda. Yleensä nihkeys koskee niitä kansallisuuksia tai ryhmiä, jotka maahamme ovat pysyvämmin asettuneet. Muistetaan takavuosilta sekin, kun poliisi-tv:n toimittaja tilastokeskuksen kautta pyrki selvittämään ulkomaalaisten suhteettoman suurta osuutta raiskaustilastoissa, tilastokeskus ei pitänyt tilastojen penkomista suotavana, koska ulkomaalaisvahvistustemme osuudet
olivat pöyristyttävän suuria.
Palataan STT:n juttuun takaisin. Siinä kerrotaan, että Romanian kansalaisten rikollisuus Suomessa alkoi yleistyä 2007, jolloin maa liittyi Euroopan Unioniin. Sangen yllättävää. Suomen media tosin puhuu pääsääntöisesti ”kerjäläisistä”. Poikkeuksetta kyseessä ovat Romanian romanit. Toki maailmaa kiertäviä ”kerjäläisiä” tulee kaikkialta Itä-Euroopan alueelta. Erikoissuunnittelija Hanna Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta ei osaa sanoa, miten ilmiö saataisiin asioihin Suomessa. Koska erikoissuunnittelija ei siihen kykene vastauksia antamaan, minä annan ne. Se onnistuu ainoastaan rajavalvonnan palauttamisella maamme rajoille. Ongelmia ei saa päästää rajojen sisälle. Tämä ratkaisu taas ei ole mahdollista EU:n jäsenenä. EU on olemassa, jotta ihmiset, tavarat ja pääomat saisivat liikkua esteittä maasta toiseen. Joten tämäkin yhteiskuntaamme rapauttava ilmiö on vaikeasti torjuttavissa ylikansallisen rappion vallitessa, josta väistyvä Presidenttimme uudenvuoden puheessaan halusi väen väkisin kiinni pitää.
Erikoissuunnitelija Hanna Niemi tarjoaa ratkaisukeinoksi olosuhteiden kohentamisen lähtömaassa.
Kuinka paljon meidän pitäisi olla valmis tämänkin hankkeen puitteissa dumppaamaan rahaa sinnekin? Entisen itäblokin yhdyskuntarakenteita on kohennettu suomalaisen veronmaksajan rahalla jo aivan tarpeeksi. Lisäksi suomalainen veronmaksaja pitää yllä eurooppalaisten yksityisten pankkien toimintakykyä. Niemi katsoo, että romanit ovat Romaniassa huonossa asemaassa. Kun tiedämme, että Suomessakin kyseinen väestöryhmä on yliedustettuna vankiloissamme n. 22 kertaisesti, valtaväestöön verrattuna (RISE:n tutkimus vuodelta 2002), niin mahtaisiko tuo selittää myöskin ”huonoa asemaa” Romaniassa tai muualla Itä-Euroopassa? Esimerkiksi Unkarissa romaneiden osuus väestöstä joillakin alueilla on liki 20%. En usko, ja suomalaiset tilastotkin toista osoittavat, jotta Itä-Euroopan alueella asuvat romanit olisivat täkäläisiä jalompaa joukkoa. Kaikki romanit eivät siellä, eikä täälläkään ole rikollisia, mutta kuten kansalaisten arjen tuntuma sekä tilastot osoittavat, he syyllistyvät rikolliseen toimintaan kantaväestöä useammin, joka tietenkin suvaitsevaiston mielestä johtuu ainoastaan syrjinnästä. Kaikki kiva mitä romanikulttuuriin kuuluu, kumpuaa taas kulttuurista itsestään. Voimme kuvitella millaisia ongelmia tästä seuraa. Ei ole mitenkään ihmeellistä, jos kantaväestön suhtautuminen on nuivaa ja Unkarissa Jobbik-puolueen kannatus nousee.
Suomessakin ensimmäiset projektit täkäläisten romanien sopeuttamiseksi on aloitettu vuonna 1906. Projekti on yhä kesken. Jokainen sukupolvi kun tulee sopeuttaa aina erityisin toimin ja aina joku jää kelkasta, kun rasistiset rakenteet eivät syydä projekteihin lisää rahaa. Nyt tämä projekti täytyy aloittaa Itä-Euroopassa. Joten avatkaa kukkaronne nyörejä suomalaiset! RKP:n yksi lääke olisi sosiaaliturvan maksaminen Itä-Euroopan romaneille.
Ihmettelen miksi romanialaisten suhteettoman suuria osuuksia saadaan näin julkisesti ihmetellä, mutta taas vastaavasti muiden kansallisuuksien ylisuuria osuuksia rikostilastoissa ei oikein olisi suotavaa julkituoda. Yleensä nihkeys koskee niitä kansallisuuksia tai ryhmiä, jotka maahamme ovat pysyvämmin asettuneet. Muistetaan takavuosilta sekin, kun poliisi-tv:n toimittaja tilastokeskuksen kautta pyrki selvittämään ulkomaalaisten suhteettoman suurta osuutta raiskaustilastoissa, tilastokeskus ei pitänyt tilastojen penkomista suotavana, koska ulkomaalaisvahvistustemme osuudet
olivat pöyristyttävän suuria.
Palataan STT:n juttuun takaisin. Siinä kerrotaan, että Romanian kansalaisten rikollisuus Suomessa alkoi yleistyä 2007, jolloin maa liittyi Euroopan Unioniin. Sangen yllättävää. Suomen media tosin puhuu pääsääntöisesti ”kerjäläisistä”. Poikkeuksetta kyseessä ovat Romanian romanit. Toki maailmaa kiertäviä ”kerjäläisiä” tulee kaikkialta Itä-Euroopan alueelta. Erikoissuunnittelija Hanna Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta ei osaa sanoa, miten ilmiö saataisiin asioihin Suomessa. Koska erikoissuunnittelija ei siihen kykene vastauksia antamaan, minä annan ne. Se onnistuu ainoastaan rajavalvonnan palauttamisella maamme rajoille. Ongelmia ei saa päästää rajojen sisälle. Tämä ratkaisu taas ei ole mahdollista EU:n jäsenenä. EU on olemassa, jotta ihmiset, tavarat ja pääomat saisivat liikkua esteittä maasta toiseen. Joten tämäkin yhteiskuntaamme rapauttava ilmiö on vaikeasti torjuttavissa ylikansallisen rappion vallitessa, josta väistyvä Presidenttimme uudenvuoden puheessaan halusi väen väkisin kiinni pitää.
Erikoissuunnitelija Hanna Niemi tarjoaa ratkaisukeinoksi olosuhteiden kohentamisen lähtömaassa.
Kuinka paljon meidän pitäisi olla valmis tämänkin hankkeen puitteissa dumppaamaan rahaa sinnekin? Entisen itäblokin yhdyskuntarakenteita on kohennettu suomalaisen veronmaksajan rahalla jo aivan tarpeeksi. Lisäksi suomalainen veronmaksaja pitää yllä eurooppalaisten yksityisten pankkien toimintakykyä. Niemi katsoo, että romanit ovat Romaniassa huonossa asemaassa. Kun tiedämme, että Suomessakin kyseinen väestöryhmä on yliedustettuna vankiloissamme n. 22 kertaisesti, valtaväestöön verrattuna (RISE:n tutkimus vuodelta 2002), niin mahtaisiko tuo selittää myöskin ”huonoa asemaa” Romaniassa tai muualla Itä-Euroopassa? Esimerkiksi Unkarissa romaneiden osuus väestöstä joillakin alueilla on liki 20%. En usko, ja suomalaiset tilastotkin toista osoittavat, jotta Itä-Euroopan alueella asuvat romanit olisivat täkäläisiä jalompaa joukkoa. Kaikki romanit eivät siellä, eikä täälläkään ole rikollisia, mutta kuten kansalaisten arjen tuntuma sekä tilastot osoittavat, he syyllistyvät rikolliseen toimintaan kantaväestöä useammin, joka tietenkin suvaitsevaiston mielestä johtuu ainoastaan syrjinnästä. Kaikki kiva mitä romanikulttuuriin kuuluu, kumpuaa taas kulttuurista itsestään. Voimme kuvitella millaisia ongelmia tästä seuraa. Ei ole mitenkään ihmeellistä, jos kantaväestön suhtautuminen on nuivaa ja Unkarissa Jobbik-puolueen kannatus nousee.
Suomessakin ensimmäiset projektit täkäläisten romanien sopeuttamiseksi on aloitettu vuonna 1906. Projekti on yhä kesken. Jokainen sukupolvi kun tulee sopeuttaa aina erityisin toimin ja aina joku jää kelkasta, kun rasistiset rakenteet eivät syydä projekteihin lisää rahaa. Nyt tämä projekti täytyy aloittaa Itä-Euroopassa. Joten avatkaa kukkaronne nyörejä suomalaiset! RKP:n yksi lääke olisi sosiaaliturvan maksaminen Itä-Euroopan romaneille.
perjantai, 30. joulukuuta 2011
Poliittinen puudeli iski taas
Varsinkin median taholta on Perussuomalaisia rinnastettu usein Ruotsidemokraatteihin ja Timo Soinia Jimmie Åkessoniin Ruotsidemokraattien puheenjohtajaan. Kaikki tarkemmin asioihin perehtyneet toki ovat aina ymmärtäneet rinnastuksen typeryyden.
Vaalilehdessään Soini vaatii järkevämpää maahanmuuttopolitiikkaa ja toivoo politiikkaa, joka saisi kantaväestön suhtautumaan maahanmuuttajiin positiivisemmin. Soini toivoo, että kuuden vuoden kuluttua yhä useampi kantasuomalainen olisi ymmärtänyt, kuinka arvokkaita maahanmuuttajat ja uudet lähimmäisemme meille ovat.
Soini ihmettelee miksi ulkomaalaisen perheen äiti ja tytär karkotetaan jos isä ei ansaitse tarpeeksi. Lisäksi hän ihmettelee miksi raiskaajat ja murhaajat saavat jäädä maahan. Sitä luonnollisesti onkin syytä ihmetellä. Soini ja perussuomaiset ovat usein toivottaneet työperäiset maahanmuuttajat tervetulleeksi Suomeen. Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole mitenkään vaaraton ilmiö.
Tosiasiassa ulkomaalainen halpatyövoima rapauttaa yhteiskuntarakenteita vähintäänkin samaa tahtia, kuin nykyinen ns. humanitäärinen maahanmuutto. Meille on hämmästyttävän nopeasti syntyneet kahdet työmarkkinat. Ne joissa työehtoja noudatetaan ja pyritään työllistämään suomalaisia ja toisaalta ne, joissa työllistetään ulkomaalaista halpatyövoimaa ja poljetaan työehtoja. Halpatyövoima tuo monenlaista taakkaa tullessaan. Suomalaisia joutuu työttömyyspäivärahoille ja halpatyövoima ei synnytä samaan tahtiin verokertymää ja lisäksi tulee sosiaalisia kustannuksia esimerkiksi halpatyöläisen perheenjäsenistä, kun Suomen kustannustasossa ei perhettä kyetä elättämään. Soinia tämä ei liikuta.
Soini on todellisuudessa aina sanoutunut irti puolueensa maahanmuuttokriittisen ryhmän politiikasta. Halme sai aikoinaan kovilla lausunnoillaan muodostumaan kuvan tiukasta maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvasta puolueesta. Halmeen lausuessa tiukkoja sanoja Soini kunnon populistina seisoi vierellä hiljaa ja piti käsiä selän takana ja sormia ristissä ja joka tiukassa mutkassa sitten luovi irti tuosta linjasta.Halme sai myös monet nykyiset maahanmuuttokriittiset valitsemaan persut puolueekseen. Soini antoi kaiken tapahtua vain siksi, kun pelin politiikan taitajana tiesi pääsevänsä näin parrasvalohin ja puolueelle ääniä. Käytännössä puolueensa maahanmuuttokriittistä ryhmittymää Soini on ajanut paitsioon kaiken aikaa. Yksittäisiin tapauksiin ei kannata tässä yhteydessä mennä. Mainitaan vain menneisyydestä sellaiset nimet SMP:n ajoilta kuin Sulo Aittoniemi tai Marita Jurva ja tietysti Olavi Mäenpää, jotka jo aikoinaan alkoivat varoittelemaan suomalaisia maan monikultturistamisen riskeistä. Soini puolestaan jo silloin sanoutui sellaista politiikasta irti. Soini on myös pitänyt kunnia-asiana, että ajoi SMP:n aikoinaan hautaan ”kunniallisena puolueena eikä rasistisena räyhänä”. Näin Suomen ”äärioikeistojohtaja” toimii. On bluffilla saanut monet höynäytettyä. Ja kun tietynlainen mielikuva on saatu luotua, niin nykymaailmassa se riittää.
Oma lukunsa on Soinin ”EU-kriittinen” linja. Kukaan ei tiedä millaista politiikkaa Soini ajaa suhteessa Euroopan Unioniin tai rahaliittoon? Soinin linja EU:n suhteen on vähemmän EU:ta mutta parempaa. Ei uskallusta vaatia eroa EU:sta. On kyse sitten EU-politiikasta tai monikultturistamisesta, on parempiakin ja ennen kaikkea rehellisempiäkin poliittisia vaihtoehtoja tarjolla. Media pitää Soinia ja perussuomalaisia esillä, koska ne ovat todellisuudessa nykypolitiikalle vaarattomia vaihtoehtoja. Määritelmä Soinista poliittisena puudelina pitää täysin paikkansa. Näytetään näennäisesti hammasta, mutta toisaalta on kaikkien ja etenkin poliittisen eliitin siliteltävänä. Timo on kaikkien kiva kaveri.
Vaalilehdessään Soini vaatii järkevämpää maahanmuuttopolitiikkaa ja toivoo politiikkaa, joka saisi kantaväestön suhtautumaan maahanmuuttajiin positiivisemmin. Soini toivoo, että kuuden vuoden kuluttua yhä useampi kantasuomalainen olisi ymmärtänyt, kuinka arvokkaita maahanmuuttajat ja uudet lähimmäisemme meille ovat.
Soini ihmettelee miksi ulkomaalaisen perheen äiti ja tytär karkotetaan jos isä ei ansaitse tarpeeksi. Lisäksi hän ihmettelee miksi raiskaajat ja murhaajat saavat jäädä maahan. Sitä luonnollisesti onkin syytä ihmetellä. Soini ja perussuomaiset ovat usein toivottaneet työperäiset maahanmuuttajat tervetulleeksi Suomeen. Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole mitenkään vaaraton ilmiö.
Tosiasiassa ulkomaalainen halpatyövoima rapauttaa yhteiskuntarakenteita vähintäänkin samaa tahtia, kuin nykyinen ns. humanitäärinen maahanmuutto. Meille on hämmästyttävän nopeasti syntyneet kahdet työmarkkinat. Ne joissa työehtoja noudatetaan ja pyritään työllistämään suomalaisia ja toisaalta ne, joissa työllistetään ulkomaalaista halpatyövoimaa ja poljetaan työehtoja. Halpatyövoima tuo monenlaista taakkaa tullessaan. Suomalaisia joutuu työttömyyspäivärahoille ja halpatyövoima ei synnytä samaan tahtiin verokertymää ja lisäksi tulee sosiaalisia kustannuksia esimerkiksi halpatyöläisen perheenjäsenistä, kun Suomen kustannustasossa ei perhettä kyetä elättämään. Soinia tämä ei liikuta.
Soini on todellisuudessa aina sanoutunut irti puolueensa maahanmuuttokriittisen ryhmän politiikasta. Halme sai aikoinaan kovilla lausunnoillaan muodostumaan kuvan tiukasta maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvasta puolueesta. Halmeen lausuessa tiukkoja sanoja Soini kunnon populistina seisoi vierellä hiljaa ja piti käsiä selän takana ja sormia ristissä ja joka tiukassa mutkassa sitten luovi irti tuosta linjasta.Halme sai myös monet nykyiset maahanmuuttokriittiset valitsemaan persut puolueekseen. Soini antoi kaiken tapahtua vain siksi, kun pelin politiikan taitajana tiesi pääsevänsä näin parrasvalohin ja puolueelle ääniä. Käytännössä puolueensa maahanmuuttokriittistä ryhmittymää Soini on ajanut paitsioon kaiken aikaa. Yksittäisiin tapauksiin ei kannata tässä yhteydessä mennä. Mainitaan vain menneisyydestä sellaiset nimet SMP:n ajoilta kuin Sulo Aittoniemi tai Marita Jurva ja tietysti Olavi Mäenpää, jotka jo aikoinaan alkoivat varoittelemaan suomalaisia maan monikultturistamisen riskeistä. Soini puolestaan jo silloin sanoutui sellaista politiikasta irti. Soini on myös pitänyt kunnia-asiana, että ajoi SMP:n aikoinaan hautaan ”kunniallisena puolueena eikä rasistisena räyhänä”. Näin Suomen ”äärioikeistojohtaja” toimii. On bluffilla saanut monet höynäytettyä. Ja kun tietynlainen mielikuva on saatu luotua, niin nykymaailmassa se riittää.
Oma lukunsa on Soinin ”EU-kriittinen” linja. Kukaan ei tiedä millaista politiikkaa Soini ajaa suhteessa Euroopan Unioniin tai rahaliittoon? Soinin linja EU:n suhteen on vähemmän EU:ta mutta parempaa. Ei uskallusta vaatia eroa EU:sta. On kyse sitten EU-politiikasta tai monikultturistamisesta, on parempiakin ja ennen kaikkea rehellisempiäkin poliittisia vaihtoehtoja tarjolla. Media pitää Soinia ja perussuomalaisia esillä, koska ne ovat todellisuudessa nykypolitiikalle vaarattomia vaihtoehtoja. Määritelmä Soinista poliittisena puudelina pitää täysin paikkansa. Näytetään näennäisesti hammasta, mutta toisaalta on kaikkien ja etenkin poliittisen eliitin siliteltävänä. Timo on kaikkien kiva kaveri.
perjantai, 23. joulukuuta 2011
HYVÄÄ JOULUA!
maanantai, 5. joulukuuta 2011
Itsenäisyyspäivän mietteitä
Huomenna, jos Jumala suo, vietetään Suomen itsenäisyyden 94-vuotispäivää.
Isänmaamme poliitiset päättäjät tosin kirjasivat kuluvana vuonna perustuslakiin, että maamme toimeenpanovaltaa voidaan siirtää Euroopan Unionille ja muille kansainvälisille elimille.Se on suorastaan räikeässä ristiriidassa, samassa laissa mainitun suvereniteetin kanssa.Kaikki meni läpi ikään kuin huomaamatta. Todellisuudessa se tarkoittaa ylikansallisten suuryritysten vallan perustuslaillistamista.
6.12. on se toinen päivä vuodessa, jolloin on lupa olla isänmaallinen. Seuraavana päivänä isänmaallisuus on liki rikollista, impivaaralaista toimintaa. Vuosi 2012 tuo mukanaan Tasavallan Presidentin vaalin sekä lokakuussa kuntavaalit. Presidentinvaaleissa meillä tavoittelee puolustusvoiman ylipäällikkyyttä muutama ehdokas jotka ovat vahvasti heikentämässä sen kykyä hoitaa tehtävänsä, eli Suomen ja suomalaisten puolustamista. Suomi piti taas kuulua eturintamaan kieltämään maamiinat. Veli venäläisellä ei ollut aikomustakaan liittyä sopimukseen, USA:sta tai Kiinasta puhumattakaan. Aikamoista maanpetoksen politiikaa tämäkin.
Pitkin vuotta on saatu lukea lehdistä ja katsoa televisiosta ohjelmia, joissa meille on toitotettu, ettei suomalaisuutta ole olemassakaan. TV:ssä on pyörinyt muiden mukana sarja nimeltään Suomen historian myytit, joissa hiljalleen kaikkien kansallisten saavutusten ja sankaritekojen ylle on pyritty laskemaan vähintäänkin epäilyksen varjo. Tulipa taannoin ohjelma Hitlerin kätyrit, jossa käsiteltiin suomalaisten SS-joukkoihin kuuluneiden sotilaiden toimintaa. Ohjelmassa pyrittiin osoittamaan suomalaisten teloittaneen yhden siviilin Puolassa ja näin syyllistyneen sotarikoksiin. Kaikki tiedotusvälineet ovat tämänkaltaisia ohjelmia täynnä nykyisin.
Hiljalleen kansallisia arvoja ajetaan alas. Historiastamme johtuen, sitä ei uskalleta tehdä kertarysäyksellä. Se tehdään hivutustaktiikkaa käyttäen. Tulevaisuus saattaa kuitenkin tuoda tappion maanpetoksen politiikalle. Ylikansallisten pakkorakennelmien hajoaminen tuo tilaa taas kansallisille arvoille, eli niille arvoille, joiden pohjalle on hyvinvointi- ja oikeusvaltio luotu. Itse asiassa sellaista ei koskaan voida luoda ylikansallisten rakennelmien varaan. Sen historia on meille osoittanut, joka muuta väittää, varmasti valehtelee.
lauantai, 19. marraskuuta 2011
Matkasaarnaajien vihapuheita
Kokkolassa vieraili parin viikon sisällä kaksi matkasaarnaajaa varoittelemassa kaupunkilaisia äärioikeiston nousun tuomasta uhasta. Ensimmäinen vierailija oli SDP:n presidenttiehdokas Paavo ”Mooses” Lipponen ja jälkimmäinen oli sosiologi ja tutkimusjohtaja Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta.
Kuka tai mikä täyttää äärioikeiston tunnusmerkistön? Mielestäni sellainen ihminen, tai poliittinen liike, joka ajaa täyttä markkinaliberalismia täyttää äärioikeiston tunnusmerkistön. Nykyisin äärioikeiston leima pyritään luomaan kaikille kansallismielisille ihmisille sekä poliittisille liikkeille, etenkin jos nämä ajavat tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Yleensä niille ihmisille sekä puolueille on leimallista kuitenkin se, että pääsääntöisesti ne talouspolitiikassa ajavat erittäin säänneltyä markkinataloutta ja haluavat pitää taloudenkin vain koko kansakunnan hyvinvointia palvelevan rengin asemassa. EU ja sen harrastama talouspolitiikka käytännössä haluaa viedä suuryritysten rajat ylittävältä vallankäytöltä kaikki esteet. Työvoiman ja ihmisten vapaalla liikkuvuudella halutaan luoda kahdet työmarkkinat, jossa halpatyövoimalla käytännössä kurjistetaan suomalaisen palkansaajan sekä koko yhteiskunnan tilannetta. Se palvelee, ainakin lyhyellä tähtäyksellä suuryritysten etuja.
Paavo Lipposen joka 70-luvulla vielä eli punaradikaalia elämää, mielestä Suomen tulee kuulua EU:n ytimeen. Lipponen ajoi pääministerinä voimakkaasti tällaista politiikkaa. Toisin sanoen entinen puna-Paavo ja sosiaalidemokraatit yleensäkin ovat aikoja sitten ajaneet Sauli Niinistöstä tai ylikansallisesta Kokoomuksesta oikealta ohi. Tässä suhteessa Paavo täyttää siis itse hyvinkin äärioikeistolaisen tunnusmerkistön. Sovittakaamme sitä viittaa Paavon päälle. Paavo varoitteli Kokkolassa käydessään äärioikeiston ”ilmaantumisesta” Suomen eduskuntaan. Paavon mainitsemat möröt siis ilmaantuivat eduskuntaan jostakin tyhjästä, toisin kuin hän aikoinaan tai vaimonsa Päivi nyt, jotka kansalaiset äänestivät eduskuntaan. Demokraatti Paavo jaksaa muistuttaa koko ajan kansaa väärin äänestämisen synnistä!
Menkäämme lopuksi sosiologi Vesa Puurosen vihapuhetta analysoimaan. Puuronen pyrki loitsuja hokien työntämään monikulttuurisuuden vastustajina esiintyviä vampyyrejä hiukan kauemmaksi. Hän kertoo mm. seuraavaa: ”Vedotaan kansalliseen yhteneväisyyteen, edustetaan jotain Isänmaallisen kansanliikkeen perintöä ja puhutaan rehellisistä suomalaisista ja sankarillisista sotilaista. Ylivertaisuutemme ylistämisen takana on vain myyttejä”. Aikamoista kansankiihotusta!
Historia puhunee kuitenkin toista. Sosiologi lienee nukkunut historian tunneilla, koska hän nollaa sotiemme veteraanien ja raatajasukupolvien teot. Kyllä talvisodan taistelut, jatkosodan torjuntataistelut tai maamme jälleenrakentaminen ovat sellaisia suorituksia, joista sopii olla ylpeä ja samalla toivoa, ettemme sellaisten asioiden eteen koskaan joutuisi. Monikultturistaminen ja kansallisvaltioista luopuminen saattavat johtaa meidät taas tuollaisten äärimmäisten ilmiöiden eteen. Luoja meitä silloin varjelkoon Puurosen kaltaisilta päivystäviltä dosenteilta.
Kuka tai mikä täyttää äärioikeiston tunnusmerkistön? Mielestäni sellainen ihminen, tai poliittinen liike, joka ajaa täyttä markkinaliberalismia täyttää äärioikeiston tunnusmerkistön. Nykyisin äärioikeiston leima pyritään luomaan kaikille kansallismielisille ihmisille sekä poliittisille liikkeille, etenkin jos nämä ajavat tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Yleensä niille ihmisille sekä puolueille on leimallista kuitenkin se, että pääsääntöisesti ne talouspolitiikassa ajavat erittäin säänneltyä markkinataloutta ja haluavat pitää taloudenkin vain koko kansakunnan hyvinvointia palvelevan rengin asemassa. EU ja sen harrastama talouspolitiikka käytännössä haluaa viedä suuryritysten rajat ylittävältä vallankäytöltä kaikki esteet. Työvoiman ja ihmisten vapaalla liikkuvuudella halutaan luoda kahdet työmarkkinat, jossa halpatyövoimalla käytännössä kurjistetaan suomalaisen palkansaajan sekä koko yhteiskunnan tilannetta. Se palvelee, ainakin lyhyellä tähtäyksellä suuryritysten etuja.
Paavo Lipposen joka 70-luvulla vielä eli punaradikaalia elämää, mielestä Suomen tulee kuulua EU:n ytimeen. Lipponen ajoi pääministerinä voimakkaasti tällaista politiikkaa. Toisin sanoen entinen puna-Paavo ja sosiaalidemokraatit yleensäkin ovat aikoja sitten ajaneet Sauli Niinistöstä tai ylikansallisesta Kokoomuksesta oikealta ohi. Tässä suhteessa Paavo täyttää siis itse hyvinkin äärioikeistolaisen tunnusmerkistön. Sovittakaamme sitä viittaa Paavon päälle. Paavo varoitteli Kokkolassa käydessään äärioikeiston ”ilmaantumisesta” Suomen eduskuntaan. Paavon mainitsemat möröt siis ilmaantuivat eduskuntaan jostakin tyhjästä, toisin kuin hän aikoinaan tai vaimonsa Päivi nyt, jotka kansalaiset äänestivät eduskuntaan. Demokraatti Paavo jaksaa muistuttaa koko ajan kansaa väärin äänestämisen synnistä!
Menkäämme lopuksi sosiologi Vesa Puurosen vihapuhetta analysoimaan. Puuronen pyrki loitsuja hokien työntämään monikulttuurisuuden vastustajina esiintyviä vampyyrejä hiukan kauemmaksi. Hän kertoo mm. seuraavaa: ”Vedotaan kansalliseen yhteneväisyyteen, edustetaan jotain Isänmaallisen kansanliikkeen perintöä ja puhutaan rehellisistä suomalaisista ja sankarillisista sotilaista. Ylivertaisuutemme ylistämisen takana on vain myyttejä”. Aikamoista kansankiihotusta!
Historia puhunee kuitenkin toista. Sosiologi lienee nukkunut historian tunneilla, koska hän nollaa sotiemme veteraanien ja raatajasukupolvien teot. Kyllä talvisodan taistelut, jatkosodan torjuntataistelut tai maamme jälleenrakentaminen ovat sellaisia suorituksia, joista sopii olla ylpeä ja samalla toivoa, ettemme sellaisten asioiden eteen koskaan joutuisi. Monikultturistaminen ja kansallisvaltioista luopuminen saattavat johtaa meidät taas tuollaisten äärimmäisten ilmiöiden eteen. Luoja meitä silloin varjelkoon Puurosen kaltaisilta päivystäviltä dosenteilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
